Menu

Paaston terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita

Paasto elää renesanssia. Some kertoo niin urheilijoista, terveysvaikuttajista, biohakkereista, ketoilijoista kuin ihan tavallisista itsestään huolehtivista ihmisistä, jotka ovat säännöllisesti ja vapaaehtoisesti ilman kiinteää ruokaa. Paaston tavoite on saada elimistö ketoosiin ja sen voi tehdä eri tavoin — myös paastoja on erilaisia.

Tällä hetkellä isosti trendaa pätkäpaasto, intermittent fasting, jossa ideana on olla tietty osa päivästä syömättä. Käytännössä  kaikki päivän ruokailut jaksotetaan tietyn aikavälin sisään. Yleensä pidetään 12 – 16 tunnin tauko ruokailuista. Toisaalta pätkäpaasto voi tarkoittaa myös sitä, että syödään kevennetysti parina päivänä viikossa.

Itse olen harrastanut 5-7 päivän nestepaastoja yli vuosikymmenen ajan. Siinä missä pätkäpaastolla syödään kiinteää ruokaa päivittäin, ollaan nestepaastolla pelkkien nesteiden varassa koko paastoaika. Aihe on tällä foorumilla jo niin tuttu, että ellei esiin kaiva uutta, tieteellistä faktaa aiheesta, eipä siitä melkein enää kannata kirjoittaa! Entisen Kemikaalicocktail-median uumenista löytyy monta paastotekstiä — mm. Nestepaaston ABC — joiden avulla pääsee helposti jyvälle siitä mistä on kyse ja miksi hommaa harrastan. Päädyin paaston pariin terveyssyistä ja heti ensimmäinen nestepaastoni oli sen verran silmiä avaava ja oloa kohentava kokemus, että tein sen puolen vuoden kuluttua uudestaan ja homma jäi tavaksi.

Fytonomi Timo Kosonen ei ihmettele kokemustani; paaston tuottamaan olotilaan jää helposti koukkuun. Mies itse aloitti paastoamisen 70-luvun lopulla, innostuessaan hommasta kehonrakentajalegenda Hulkin esimerkistä. Kosonen oivalsi, että paasto ei vie voimia, vaan salilla voi huhkia lähes normaaliin tapaan. Oma kokemukseni nestepaastosta on, että kevyt liikunta tuntuu hyvältä, uiminenkin, mutta esimerkiksi juoksemaan en pystyisi. Yllättävää on se, että viikko kiinteättä ruoatta menee helposti ja olo sen kun paranee paaston edetessä.

paasto, nestepaasto, metsä, trekkailu, kartta, suunnistus, terveys, Nuuksio, Vogel, A. Vogel, Vogelin paasto, intermittent fasting, pätkäpaasto

Paasto ei estä liikkumista: itse trekkailen mehut repussa monia tunteja. Kevyt liikkuminen helpottaa paasto-oireita.

Soitin tätä artikkelia varten fytonomi Kososelle udellakseni tuoretta tietoa paastokentältä. Tiedeyhteisön osalta paaston vaikutuksista ei ole olemassa konsensusta, sillä aiheen tiimoilta otetaan vasta ensimmäisiä askelia ja tutkimusraha on kiven alla, mutta paaston vaikutuksista saatu erittäin lupaavia tuloksia esimerkiksi syöpäpotilaiden hoidon osalta.

Muutamia vuosia takaperin Suomenkin mediassa uutisoitiin Etelä-Kalifornian yliopiston tutkimuksesta, jossa paaston havaittiin jo muutamassa päivässä uudistavan veren valkosoluja ja sitä kautta vahvistavan immuunijärjestelmää. Kosonen nostaa tämän paaston ylivoimaisesti kiinnostavimmaksi vaikutukseksi ihmisterveyden näkökulmasta. Paaston hyödyt on havaittu esimerkiksi rintasyöpäpotilaiden hoidossa: elimistö kestää rankkoja hoitoja paremmin, kun paastolle ryhdytään ennen sytostaattihoitoihin menemistä.

Alan guruna pidetään gerontologian ja biotieteen professori Valter D. Longoa, jonka työryhmä on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta paaston terveysvaikutusten saralla. Ylen jutussa Longo toteaa:

– Kemoterapian tai vanhenemisen pahasti vaurioittama immuunijärjestelmä voi syntyä uudelleen paastojaksojen avulla. Paastotessa ruumis hankkiutuu eroon niistä järjestelmän osista, jotka ovat vaurioituneet tai ikääntyneet.

– Ravinnonpuutteen vuoksi elimistö yrittää säästää energiaa. Yksi energiansäästötavoista on tarpeettomien ja varsinkin vaurioituneiden immuunisolujen kierrättäminen, Longo jatkaa.

Lue koko artikkeli Ylen sivuilta.

Teemalta on tullut aiheesta dokumentti, joka ei valitettavasti enää ole katsottavissa Ylellä, mutta dokumentin kommenttiosiossa on kiinnostavaa keskustelua. Dokkari Le jeûne, une nouvelle thérapie? on katsottavissa yhä YouTubessa(löydät sen myös parhaillaan alempaa tältä sivulta, Vastuullisuusmedian videoikkunasta).

paasto, nestepaasto, metsä, trekkailu, kartta, suunnistus, terveys, Nuuksio, Vogel, A. Vogel, Vogelin paasto, intermittent fasting, pätkäpaasto

Kuvakaappaus: Le jeûne, une nouvelle thérapie? / YouTube

Kun utelen Kososelta tutkimuslinkkejä paaston hyödyistä, toteaa hän, että pätkäpaastoa on tutkittu pidempikestoista nestepaastoa huomattavasti enemmän. On havaittu, että pätkäpaastoaminen kohentaa terveyttä mm. ylipainon, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja neurologisten häiriöiden osalta (lue lisää täältä). Lisää tutkimusta tarvitaan ja sitä tehdäänkin, mutta haasteena on rahoituksen saaminen ihmisillä tehtäviä paastotutkimuksia varten.

Tuoreimpia paastokentän tutkimuksia on Etelä-Kalifornian yliopiston, niinikään D. Longon työryhmän tutkimus paaston ja C-vitamiinin vaikutuksista:

“For the first time, we have demonstrated how a completely non-toxic intervention can effectively treat an aggressive cancer,” said Valter Longo, the study senior author and the director of the USC Longevity Institute at the USC Leonard Davis School of Gerontology and professor of biological sciences at the USC Dornsife College of Letters, Arts and Sciences. “We have taken two treatments that are studied extensively as interventions to delay aging — a fasting-mimicking diet and vitamin C — and combined them as a powerful treatment for cancer.”

The researchers said that while fasting remains a challenging option for cancer patients, a safer, more feasible option is a low-calorie, plant-based diet that causes cells to respond as if the body were fasting. Their findings suggest that a low-toxicity treatment of fasting-mimicking diet plus vitamin C has the potential to replace more toxic treatments.

Lue koko arrtikkeli: Science Daily

Aina kun puhutaan syövän tai muiden vakavien sairauksien hoidosta, on toimittajan oltava sanavalinnoissaan tarkka. On itsestäänselvää, ettei paasto ole syövän hoitomuoto (tuskin kukaan tätä tekstiä niin tulkitseekaan), mutta paastoamalla ennen kemoterapiaan menemistä, saattaa potilas suojata elimistöään, ja mikäli paastoamiselle ei ole terveydellisiä esteitä, ei sen kokeilemisessa menetä mitään. Asiasta täytyy toki aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

paasto, nestepaasto, metsä, trekkailu, kartta, suunnistus, terveys, Nuuksio, Vogel, A. Vogel, Vogelin paasto, intermittent fasting, pätkäpaasto

Suurin osa meistä paastoaa siksi, että siitä tulee hyvä olo. Fiilis on kevyt ja aivoissa on kirkasta.

Itse koen 5-7 päivän mehupaaston  (teen aina Vogelin nestepaaston) olevan mielelle yhtä rentouttava kokemus kuin etelän aurinkoloma ja usein teenkin paaston kesäloman alussa. Se siivittää loistavasti lomatunnelmiin ja antaa elimistön hengähtää. Toisen kerran paastoan alkuvuodesta: paasto joulunajan herkuttelun jälkeen tuntuu aina yhtä hyvältä idealta!

Suurimman konkreettisen muutoksen itsessäni näen kasvoissa: iho hohtaa terveenä ja usein sitä kommentoidaankin kysymällä, mitä kosmetiikkatuotteita olen käyttänyt. Suurin syy paastoamiseeni kuitenkin on se fyysisesti hyvä olo, joka siitä seuraa, lisäksi paasto on itselleni skarppausoperaatio: viikon paaston jälkeen on helppo karsia turha sokeri ja muu pois ja aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä ja fiksummin.

Tulevaisuudessa saamme varmasti paljon lisää tietoa paaston pitkäkestoisemmista terveyshyödyistä, mutta jo nämä välittömät hyödyt riittävät itselleni. Kevyttä uuden vuoden aloitusta kaikille!

***

Mehukuva: Mae Mu / Unsplash

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.